sunnuntai 17. tammikuuta 2016

Purkutalkoot ja asuntokauppoja

Huokaisen helpotuksesta. Vaikka tilanne on mikä on, ainakin asuntoasiat on saatu järjestykseen. Viime viikon torstaina tehtiin kauppakirjat minun uudesta kodista ja lyötiin lukkoon remonttisuunnitelmat. Muutan noin 300 metrin päähän nykyisestä kodistamme. Remontti alkaa huomenna maanantaina ja valmistuu suurella todennäköisyydellä kuun loppuun mennessä, sitten pääsisi muuttamaan. Asunnossa uusitaan keittiö ja lattiat sekä asennetaan liukuovikaapit ja kylppäriin uusia kalusteita. Kylppäriremppa on tehty onneksi tänä vuonna. Keittiön ja lattioiden purkutalkoot pidettiin viime viikon sunnuntaina.

Meitsi laattoja irrottamassa.

Purimme viikko sitten uuden asuntoni keittiön, makuuhuoneen kaapin sekä lattiat, lisäksi kylppärissä vaihdetaan kaappeja. Iso kiitos talkoolaisille korvaamattomasta avusta, äidille purkueväistä ja toiselle sedälle auton ja peräkärryn lainasta!

Keittiön purku sujui mallikkaasti iskältä ja iskän veljeltä ja mun aggressiot saivat kyytiä, kun paukuttelin alakaappeja rikki vasaralla ja roudasin kamppeita kärryyn. Yläkaapit vietiin uusiokäyttöön Pohjanmaalle, alakaapit olivat kaatopaikkakamaa.

Nälkä ei päässyt yllättämään äidin purkueväiden ansiosta.



Kaikista kettumaisin purettava oli lattia. Usko meinasi loppua, kun revimme muovimattoa makuuhuoneesta. Matto oli liimattu joka ikisestä kohdasta, niin kuin pahaa pelkäsimmekin.



Makuuhuoneen maton jälkeen paikalle kutsuttiin lisävahvistusta. Se oli tarpeen, olohuoneen matto lähti huomattavasti paremmin, kun yksi käytti konetta (petkelettä?) ja neljä veti. Purku aloitettiin aamuysiltä ja valmista oli iltaseiskalta. Talkoot lopetettiin tunnelmalliseen pizzaillalliseen "atomeiksi" hajotetussa asunnossa.

Jenni ja välitilan viimeinen laatta.


Valmista tuli.

Näkymä olohuoneeseen.

Tämän viikon tiistaina tehtiin kaupat yhteisen kolmion myynnistä, mihin liittyen viimeiset asuntopaperit allekirjoitettiin eilen lauantaina. Olo on enemmän kuin helpottunut, asiat eivät olisi voineet mennä paremmin.

Meidän yhteisen asunnon ostivat pikkuveljeni ja hänen avovaimonsa, jotka ehtivät etsiä ensimmäistä omaa kotia useamman kuukauden. Kauppa pystyttiin tekemään ilman välittäjää, ainoastaan kauppakirjat teki välittäjä, sama, jolta ostin oman kotini. Jotenkin päätös tuntui muutenkin hyvältä. Yhteinen asuntomme on remontoitu yläkerran vessaa lukuunottamatta kokonaan ja nyt se jää hyviin käsiin. Tuntuu, että kaikki tekemämme remontit eivät menneet hukkaan, sillä asunto saa hyvät asukkaat. 

Eilen näin ystävääni. Kävimme ensin ostoksila ja sitten pakkasimme. Vielä pakattavaa on paljon, mutta touhu on jo hyvässä vauhdissa. Nyt asun parisen viikkoa kaaoksen keskellä, onneksi se on väliaikaista.



Nyt Kuopion Ikeaan, ehkä sieltä löytyy jotain kivaa uuteen kotiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti