sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Mökkiraksa- ja lenkkipäivä

Tänään oltiin mökkiraksalla - vasta toista kertaa koko kesänä. Kesä oli melko kiireinen, joten raksa jäi valitettavan vähiin. Ja sen kyllä huomasi, naisen kosketus puuttui työmaalta, sen verran siivotonta oli sisällä, terassilla ja ympäristössä. Ajattelin ensin, että pelkkään siivoukseen menee koko päivä, mutta homma eteni yllättävän hyvin kolmeen pekkaan. Ja löysinpä samalla kaksi vuotta sitten kadottamani napakorun toisen puoliskon. Koska siivous eteni rivakasti, ehdin vielä valtata parvekkeen ja terassin lattiatkin.

  
Maalari maalaa villasukat jalassa.


Yläkerran parveekkeen lattia käsiteltynä.


Yläkerta. Arvaa kuka on kaikki seinät, katot ja lattiat lakannut kahteen kertaan? Ikkunapokat pitää vielä käsitellä toiseen kertaan.


Alakerta, portaat pitää käsitellä vielä myöhemmin toiseen kertaan.


Mua harmittaa, etten ottanut ennen kuvaa. Oli meinaan melkoisen siivoton työmaa. Takka lämmitti ihanasti.


Iskä tarkastelee paikkoja imuroinnin jälkeen. Toisesta ovesta mennään kylppäriin.


Terassi ekan kerran käsiteltynä.


Evästauot on muuten ihan parhaita.


Tuukka kantoi vettä kakkakaivoon. Päivän saldo oli 620 litraa.


Homma kävi kuulemma treenistä. Samalta musta tuntui, kun nostelin 25 kilon laastisäkkejä siivouksen tieltä.


Näkymä järvelle.


Koko mökki komeudessaan. Isukki ja Tuukka siirsivät portaat valmiiksi oikealle paikalle seuraavaa projektia varten.

Raksaurakan jälkeen käytiin mummon mökillä syömässä ja pikapesulla. Sitten kohti Jyväskylää, sillä Tuukalla oli illalla vielä peli tuomaroitavana. Mä taas lähdin kaverin kans lenkille, eka lenkki flunssan jälkeen ja sen kyllä huomasi sykkeistä. 


Lähes 15 kilsaa keskisykkeellä 157 ja keskivauhdilla 6:21 min/km, oi voi. On vähän kunto laskenu siitä, mitä se oli viime keväänä, sykkeet paukku. Noh, tästä on suunta vain ylöspäin. Onneksi se kunto nousee yhtä nopeasti kuin on laskenutkin. Ja onneksi olin juoksemassa kaverin kanssa, en ois saanut itsestäni puristettua yksin kolmea kierrosta Ristikiven lenkkiä.

Jälkikirjoituksena pakko todeta, että mun etureidet kuolee. Eka ne oli jumissa keskiviikon Kaisa Wallinheimon juoksukoulusta, kyykkyhyppyjä, jippii. Sitten kun ne alkoi olla jo suhteellisen normaalit, niin kyykättiin kiitettävästi lauantaina crossfitissa. Sitten vielä vähän raksaa ja 15 km juoksulenkki tauon jälkeen. Oi voi, suoraan sanottuna hyvä, jos pöntölle taipuu.

PS. Saatiin tällä viikolla meidän hääkuvat!!! Oottakaahan vaan, lisään niitä kyllä blogiinkin myöhemmin :)

lauantai 12. syyskuuta 2015

Finlandia Marathon siirtyi taas

Kisaraportti vaihtui taas flunssaraporttiin. Ei kivaa. Eilen töihin lähtiessä kurkku tuntui hieman oudolta, ei vielä kuitenkaan kipeältä, joten toiveikkaana en uskonut sairastuvani. Kävin vetämässä jumpatkin normaalisti, tosin tulevan juoksun takia vähän himmailin itse. Perjantai-iltana oltiin vielä katsomassa Valon Kymppiä, kun kaksi työkaveria juoksi upeasti kymmenen kilsaa. Kotiin tullessa olikin sitten todella väsynyt ja voimaton olo.

Tänäaamuna, kun heräsin, kurkku oli kuin raastinrauta. Lisäksi nenä oli tukossa. Kymmenen tunnin yöunet eivät siis auttaneet. Vieläkin olin toiveikas, jospa se aamupalan jälkeen tuntuisi hyvältä. Noh, ei tuntunut. Muistelin, että Mehiläisen päivystys on auki yhteen saakka, sinne siis. Lääkäri totesi hyvin yksiselitteisesti, että ei kannata lähteä juoksemaan. Kuulemma flunssassa jo kolmekin kilometriä on siinä ja siinä. Ja jos olo ei heti pahenisi, niin puolimaraton olisi kropalle niin kova rasitus, että parin kolmen päivän päästä varmasti iskisi kunnon tauti.

Sain sairauslomatodistuksen, jolla siirtää osallistumista – taas kerran. Alunperin ilmoittauduin puolimaratonille vuonna 2013 ja siitä saakka olen siirtänyt osallistumistani Finlandia Marathonille aina flunssan takia. Ärsyttää. Tuukka sai flunssan jo alkuviikosta, joten osasin jo pelätä pahinta. Pusulakkoakin pidettiin tiistaista lähtien, mutta ei auttanut. Noh, tänä vuonna ehdin jo hakemaan numerolapun, ehkä ensi vuonna se saadaan jo rintaan asti.

Aurinkoinen sää hemmotteli katsojia ja juoksijoita.

Päätimme lähteä kuitenkin katsomaan muiden juoksua. Vielä kotiovella lähtiessä mietin, että pystyisinkö kuitenkin juoksemaan. Kurkku oli jo parempi kuin aamulla ja nenäkään ei enää vuotanut. Automatkallakin mietin vielä ja Paviljongin pihassa istuttiin parkissa autossa viitisen minuuttia, kun mietin, että vielä ehtisi hakea kengät ja vaihtaa vaatteet. Järki kuitenkin voitti kamppailun ja lähes tippa silmäkulmassa lähdin lähtöalueelle kannustajan roolissa.

Työkaverini Pasi juoksemassa takana numerolla 1225. Upea suoritus Pasi!

Juoksun väliin jättäminen oli fiksu päätös. Kun olimme katsomassa työkaverini juoksua ja kävelimme Kuokkalan sillan yli, meinasivat keuhkot kuolla jo kymmenen minuutin reippaalla kävelymatkalla. Huh huh. Ei olisi tullut juoksusta mitään.

Nyt sitten otetaan rauhassa ja lepäillään viikonloppu. Toivon todella, että flunssa menisi pian ohi, eikä pitkittyisi parin viikon taudiksi niin kuin aiemmat flunssat. Seuraava etappi olisi Pirkan Hölkkä 4.10., siihen tähdätään. Matka on 33 kilsaa ja kulkee pääosin metsäautoteitä ja polkuja pitkin, matkasta vain 5 kilsaa on asfalttia.

Hurjasti onnea vielä kaikille juoksijoille, niin kympillä, puolimaratonilla kuin kokonaisellakin!

torstai 10. syyskuuta 2015

Puolimaraton Finlandia marathonilla lähestyy

Kerrotaanpas nyt näin virallisesti, että koko maratonin matka vaihtui puolikkaaseen. Surulla tai ehkä järjellä on tunnustettava, että en ole juossut kesällä tarpeeksi ja jotta hommasta ei jäisi ihan karmivat fiilikset, niin vaihdoin kokomaratonin puolikkaaseen. Tällä viikolla olen koettanut hieman keventää treenejä, mikä siis tarkoittaa, että maanantaina ja tiistaina oli kaksi treenivapaata päivää eli yhtä kuin siivosin kotona, vaihdoin verhoja ja sisustin kynttilöillä :)

Tänään kävin vetämässä normi ryhmäliikuntatunnit, ensin keskiraskas sisäpyöräily ja sitten tunnin kahvakuula. Kahvakuulassa lusmusin itse minkä ehdin ja keskityin kiertelemään ja korjailemaan tekniikoita. Olipa muuten ihanaa huomata, että porukka otti neuvoja hyvin vastaan ja oikeasti korjasivat tekniikoita!

Omat reidet tuntuivat tänään sen verran väsähtäneiltä eiliseltä, että halusin säästää niitä lauantain juoksua varten. Meillä siis starttasi töissä Kaisa Wallinheimon juoksukoulu, jossa testasin eilen minuutin vetoja neljän kilon painovyön kanssa. Kyllä tuntui! Innostuin painovyöstä sen verran, että pakko kaivaa jollekin lenkille mukaan kaapista nuo omat nilkkoihin kiinnitettävät lisäpainot. Kroppa tykkää uusista ärsykkeistä.

Tänään sitten kotiin tullessa oli kuitenkin sen verran ylimääräistä energiaa, että oli pakko mennä vielä hetkeksi heilumaan yläkerran treenihuoneeseen. Jaloille en halunnut mitään turhaa rasitusta, joten kiusasin yläkroppaa. En yleensä jaa treeniohjelmiani somessa, mutta tehdäänpä nyt poikkeus. Sekuntirakenteena toimii samanlainen sarja, mitä käytän tällä hetkellä kahvakuulaohjelmassani. Eli 4 liikettä, jokaista 30 sekkaa, sitten puolen minsan tauko ja tämä setti neljä kertaa. Yhteen sarjaan menee siis vajaa kymmenen minuuttia, kokonaiskesto treenillä noin 20 minsaa. Huom, tässä ei ole lämmittelyjä, sillä kroppa oli jo valmiiksi lämmin kotiin tullessa.

1. sarja:
• vipunosto sivulle
• pystypunnerrus
• vipunosto eteen vuorokäsin
• pään ympärikierto kahvakuulalla

2. sarja:
• dippi steppilaudalla kahvakuula lisäpainona
• hauiskääntö kahvakuulalla
• ranskalainen punnerrus kahvakuulalla
• vatsat voimapyörällä

Näillä saa kotona jo hyvän treenin! 8 ja 12 kilon kahvakuulat, voimapyörä sekä tuollaiset pinkit 4,5 kilon käsipainoja vastaavat pyörylät. Pinkit pyörylät on muuten löytö Veljekset Keskiseltä yhteishintaan kymmenen euroa.

Iloinen, mutta hikinen treenaaja.

Jep, tämän jälkeen olkapäät, ojentajat ja haukkari kiittää. Tulkaahan kannustamaan lauantaina! Maraton starttaa klo 12 ja puolimaraton klo 15.15. Sitä ennen on huomenna perjantaina Valon Kymppi klo 20 alkaen, sinne pitää mennä kannustamaan työkavereita. Seuraaavaksi sitten kisaraporttia! Pitäkää peukkuja.

keskiviikko 2. syyskuuta 2015

80 000 tuntia istumista

Olen ahkera liikkuja, mutta laiska hyötyliikkuja. Tai en tiedä laiska, mutta toimistotyössä nyt ei lähtökohtaisesti ihan kamalasti liikuta, eikä meillä ole käytössä sähköpöytiä, joilla töitä voisi tehdä seisaaltaan. Tiesitkö, että toimistotyöntekijä istuu työuransa aikana 80 000 tuntia työpöytänsä ääressä? Siihen, kun vielä lisätään muu istuminen ruokapöydässä, autossa ym. niin todellinen istumisaika on 10 tuntia päivässä (lähde: Trainer4you). Ei kovin terveyttä edistävää.

"Painonhallinnassa arkiaktiivisuus on hellä ja kestävä tapa ylläpitää tai lisätä energiankulutusta – riittävä arkiaktiivisuuden määrä yhdistettynä ruokavalioon on jopa edellytys onnistuneelle painonpudotukselle. Huomaa myös, että arjessaan aktiivinen, mutta liikuntaa harrastamaton henkilö voi olla terveempi kuin liikunnallinen sohvaperuna." Trainer4you

Niinpä. Sen lisäksi, että harrastaa hengästyttävää liikuntaa, pitäisi myös hyötyliikkua. Hengästyttävää liikuntaa pitäisi olla suositusten mukaan minimissään:
• 2,5 h kohtuullisen rasittavaa (esim. kävelyä) TAI 1,25 h rasittavaa liikuntaa (esim. juoksua) per viikko
• lihaskuntoharjoittelua 2 krt/viikossa

Nuo määrät tulevat itselläni melko hyvin täyteen. Lihasharjoittelua voisi ehkä olla enemmän ja aerobista vähemmän, mutta suurin ongelma on silti hyötyliikunta. Nyt olen ajatellut lisätä arkiaktiivisuutta pikkuhiljaa ja ensimmäiseen syyniin pääsivät työmatkat. Olen nimittäin kulkenut ainakin viimeisen vuoden töihin autolla. Onhan se nyt helppoa ja kätevää, kun voi parkkipaikalta lähteä ja suhauttaa kuuden kilsan matkan töihin. Ja muka on aina aamuisin niin kiire ja paljon tavaraa, että eihän sinne töihin pyörällä ehdi.

Uusi takki piristää.

Noh, syksyllä kesäloman jälkeen on hyvä hetki opetella uusia tapoja. Eikös se ole uudenvuoden rinnalla yksi parhaista ajankohdista? Tällä viikolla olen mennyt töihin joka päivä fillarilla. Voin sanoa, että ensimmäinen aamu tuskastutti, mutta pikkuhiljaa homma sujuu. Itselläni tärkeintä on, että nukun riittävän pitkät yöunet. Jos olen väsynyt, niin en tee fiksuja valintoja hyötyliikunnan tai ruuan suhteen. Väsyneenä venytän heräämistä, minkä jälkeen töihin onkin jo huutava kiire. Toisaalta se kiire on myös omassa päässä, sillä meillä ainakin työajat liukuvat ja joustavat mukavasti. Ketä se nyt kiinnostaa olenko töissä tasan kahdeksalta vai viisi minuuttia yli.

Enää tavarat eivät kastu ja pikalukko toimii kuin unelma.

Tiesittekö, että kuuden kilsan matka tekee viikossa 60 pyöräiltyä kilometriä? Ajassa yhteen suuntaan noin 20 minuuttia eli 3,33 tuntia hyötyliikuntaa viikkoon. Kaloreissa tämä on meikäläisen kokoisella naisella noin 150 kaloria suunta eli viikkotasolla –1500 kcal! Aika huikea määrä.

Klossikenkien ansiosta myös takareidet pääsevät töihin pyöräilessä.

Itselläni tekosyitä on ollut paljon. Paras niistä on tietysti huono ilma ja sitähän täällä Suomessa riittää. Ostin kesälomalla Partioaitasta uuden takin, se on älyttömän ohut ja pitää vettä, eikä pirteästä väristä haittaakaan ole. Lisäksi hankin jo viime keväänä vedenpitävät pyöräilylaukut, niihin kyllä mahtuvat eväät, treenikamppeet ja kaikki mahdollinen. Ostin myös viime talvena klossikengät, nehän eivät mitkään pakolliset ole. Olen tottunut käyttämään niitä spinningissä, ne tekevät pyöräilystä huomattavasti mielekkäämpää. Oikeanlaisilla varusteilla voi karsia monta tekosyytä.



Lisäksi bongasin tällaisen kuvan töissä erään jutun yhteydessä, millainen arkiliikkuja sinä olet? Anni, Mikko, Kirsi vai Jaakko? (kuva: syohyvaa.fi)