keskiviikko 26. joulukuuta 2012

Diet Piggy

Pakko esitellä tämä joulunajan löytö Saarijärven Ale-Makasiinista. Loistava ratkaisu joulun jälkeiseen ähkyyn oloon ja tsemppari auttamaan Uuden Vuoden lupauksen pitämisessä. Eiks oo aika söpö? Enää ei uskalla käydä jääkaapilla, ellei halua kuulla röhkintää :P Tän toiminta perustuu siis siihen, että jääkaappia avatessa sinne syttyy valo, johon possu reagoi alkamalla röhkiä.


video



sunnuntai 2. joulukuuta 2012

Viikon 48 treenit

Tässä kooste tämän viikon treeneistä.

Tehoalueet Polarin mukaan, käytössäni siis Polarin RCX5:
 • 1 (HARMAA): erittäin kevyt (50–60 % HRmax)
• 2 (SININEN): kevyt (60–70 % HRmax)
• 3 (VIHREÄ): kohtuullinen (70–80 % HRmax)
• 4 (KELTAINEN): raskas (80–90 % HRmax)
• 5 (PUNAINEN): maksimi (90–100 % HRmax)


Tiistaiaamu

Ohjaamani aamuspin. Olen huomannut, että ohjatessani sykkeeni ovat paljon korkeammalla kuin normaalisti toisten ohjaamilla tunneilla. Ehkä syke nousee puhumisesta tai jopa pienestä jännityksestä.


 

Torstai-ilta

Mäkitreeni Laajavuoressa sauvojen kanssa. Harmaa käppyrä (joka ilmaisee nopeutta) näyttää melko hassulta, koska gps ei osannut huomioida matkaa korkeuserojen vuoksi. Eli se näyttää, että olisin ollut koko ajan paikoillani, vaikka olen tarponut mäkeä ylös alas. Sykkeestä taas voi huomata keskivaiheella kolme samanlaista käyrää eli menin mäen alas ja ylös kolme kertaa. Hyvä intervallitreeni :)


 

Lauantai-aamupäivä

 

Sunnuntai-iltapäivä ja ilta

Olin Kuntoportilla Lindan Spin Cardio 45 min -tunnilla. Nuo piikit taittaa olla jotain oikosulkuja, koska ne näyttää, että syke olisi ollut välillä muka nolla. Hengissä ollaan vielä :) Spin-tunnin jälkeen tulin kävellen kotiin.



Loppuyhteenveto

Tämä kertoo, että ajallisesti on treenattu mukavasti. Sykkeiden puolesta suurin osa treenistä on tasolla 2 eli kevyttä treeniä. Tämä treenihän luo pohjan kunnolle ja on sitä kolmen P:n treeniä eli pitää pystyä puhumaan puuskuttamatta. Kohtuullisella 3-tasolla taas tuli treenattua 19 % eli noin viidennes kaikesta treenistä. Sama lähestulkoon myös raskaassa treenissä.

Minulla on tavoitteena juoksuohjelma, jonka mukaan tällä viikolla olisi pitänyt käydä kolmella lenkillä. Tämän vuoksi kalorimäärät ylittyvät, mutta tavoitematka ei yllä kuin puoleen. Ehkä ensi viikolla laitetaan ulkolenkkarit useammin jalkaan :)

 
Tehoalueet:
 • 1 (HARMAA): erittäin kevyt (50–60 % HRmax)
• 2 (SININEN): kevyt (60–70 % HRmax)
• 3 (VIHREÄ): kohtuullinen (70–80 % HRmax)
• 4 (KELTAINEN): raskas (80–90 % HRmax)
• 5 (PUNAINEN): maksimi (90–100 % HRmax)

tiistai 27. marraskuuta 2012

Nestetasapaino treenin jälkeen

Tämä on loistava esimerkki: tehkää niin kuin minä sanon, älkää niin kuin minä tein.

Ohjasin aamulla spin 30 min ja kahvakuula 30 min -tunnit. Tuntien lopuksi muistutin treenareita syömään ja juomaan heti treenin jälkeen. Mutta mitä tein itse? Ryntäsin hirveällä kiireellä suihkun kautta töihin, töissä kuppi kahvia ja syömään vasta kahden tunnin päästä. Jouduin lähtemään töistä aiemmin, eikä mikään aika ole tuntunut yhtä pitkältä kuin se 15 min, minkä odotin bussia. Bussista ulos tultuani oksensin tienreunassa kuin kunnon deegu. Olo oli kuin zombiella.

Jälkikäteen on helppoa olla viisas. Aamulla söin normaalin aamupalan eli leipäpalanen, proteiinijoguttua ja taisi olla huikeat puoli lasia vettä ja yksi lasi maitoa. Sitten jumppaamaan. Ohjatessa unohdin itse juoda vettä, vaikka muistutin muita juomaan. Koska menin töihin tavallista myöhempään, ajattelin, etten viitsi heti lähteä syömään. Ensimmäisenä kuitenkin muistin juoda kahvikupin. Lounaalla kävin vasta puoli yhden maissa, kun päätä jo hieman särki. Lounaalla join vettä ja jälkkäriksi jälleen kahvia. Välipalakeksiä en enää saanut alas. Töissä otin särkylääkkeen ja join vettä, mutta siinä vaiheessa taisi olla jo liian myöhäistä. Tunti meni ja särkylääkkeenkin olisi pitänyt vaikuttaa. Päätä jomotti edestä ja takaa, olo alkoi olla epätodellinen.

Jälkikäteen tajusin myös etten maksanut bussimatkaani. Kortistani olivat matkat loppuneet, joten tarjosin kuskille pankkikorttia. Bussi oli kuitenkin myöhässä, joten kuski ei alkanut höyläämään korttiani. Lisäksi bussi oli niin täynnä, että jouduin seisomaan puolet matkasta. Loppumatkasta ainoa ajatukseni oli, että älä oksenna bussiin, niin onko se kumma, ettei muista maksaa. Tuskin olisin muistanut pin-koodianikaan siinä vaiheessa.

Kotona nukuin tunnin ja heräsin kuin uudestisyntynyt. Ah, paha olo on poissa! Eli ihan oikeasti, muistetaan syödä ja juoda riittävästi ennen ja jälkeen treenin.

torstai 25. lokakuuta 2012

Esimerkillisyys

Tsekkaan usein aamuisin Facebookista kavereiden kuulumiset ennen kuin lähden töihin. Tänä aamuna seiskan maissa kaverini Ulla päivitti seuraavan kommentin:

"Aamuöinen pyörälenkki suoritettu :) näky kaunis tähenlentoki"

Siis tämmöisen kommentin jälkeen ei voi tehdä muuta kuin mennä töihin bussin sijaan pyörällä. Yleensä kuljenkin työmatkat pyörällä, mutta tällä viikolla olen mennyt töihin autolla juttukeikkojen vuoksi ja kummasti siinä kolmen auto/bussipäivän jälkeen laiskistuu. Ja kun ulkona on vielä pimeää ja kylmää ja ties mitä muuta.

Mutta täytyy sanoa, että viiden kilometrin aamupyrähdys pyörällä tekee todella hyvää. Eikä se ole loppujen lopuksi kuin asennekysymys, tuulihousut vaan farkkujen päälle ja myssy päähän (ainakin jos on tällainen vilukissa kuin minä). Ja kypärä, etenkin nyt kun tiet alkavat olla liukkaita. Pyöräkin vetristyi alkukankeuden jälkeen, vaikka poljinkin koko matkan samalla vaihteella – ainakin lihakset lämpesivät ylämäessä, kun oli pakko polkea seisaaltaan. Ja voi sitä raittiin ilman määrää ja mahtavia kaupungin valoja. Reipasta torstaita kaikille!

Ps. Ullasta voisi kirjoittaa ihka oman blogitekstin. Hän kuuluu niihin ihaniin ihmisiin, jotka ovat vilpittömästi iloisia toisen onnistumisesta tai vilpittömästi pahoillaan, jos toisella on huolia ja murheita. Meillä pitäisi olla enemmän Ullia :)

sunnuntai 7. lokakuuta 2012

Top5 Kypros

Kävin poikakaverini kanssa Kyproksella Agia Napassa syyskuun lopussa. Tässä Top5 meidän reissulta. Jos olet joskus menossa Kyprokselle Agia Napaan, kerron mielelläni vinkkejä!

1. Vaellus


Avakas Gorgen rotko oli huikea elämys! Kivilohkare rotkon välissä, elävät ja kuolleet muflonit, korppikotkat ja täysi eristäytyneisyys jättivät vahvan muistijäljen. Kerron tästä vielä enemmän seuraavassa postauksessani ja laitan myös lisää kuvia.


2. Laitesukellus



En ollut ikinä aiemmin kokeillut laitesukellusta, mutta Kyproksella siihen tarjoutui hyvä mahdollisuus. Sukellusreissuja järjestää moni taho, mutta me päädyimme käyttämään Finnmatkojen suosimaa Scuba Basea, minkä myyntipiste löytyy Agia Napan satamasta. Kävimme satamassa edellisenä iltana, jolloin paikalla ei ollut ketään. Yhdellä puhelinsoitolla saimme kuitenkin varattua itsellemme paikat seuraavan päivän reissulle. Bussi jopa haki meidän hotellimme edestä. Reissu maksoi 65 euroa per henkilö ja oli joka sentin arvoinen. Eikä tää oo edes maksettu mainos :P

Valinta oli mitä onnistuinein. Lähdimme reissuun yhdessä snorklaajien kanssa. Scuba Basen opas neuvoi ja ohjeisti todella selkeästi laivatmatkan aikana – jopa minä ymmärsin lähes kaiken. Itse olin eniten miettinyt sitä, kuinka korvat reagoivat veden alla. Kävi kuitenkin ilmi, että homma hoituu samalla tavoin kuin lentokoneessa. Eli nenästä kiinni, suu kiinni ja puhallus, niin korvat aukesivat.

Opas painotti kaikista eniten sitä, että pitää olla rauhallinen ja hengittää rauhassa. Minä olin suoraan sanottuna totaalisessa paniikissa, koska olen niin kova jännittäjä. Ensimmäinen jännittävä asia oli jo hypätä laivan kannelta veteen. Itse en pidä sukeltamisesta tai siitä, että pää menee pinnan alle. Melontakurssillakin teki jo tiukkaa kaatumisharjoitus :P Noh, sen jälkeen kun oltiin meressä, kaikki menikin oikein mukavasti. Opas huolehti kaikesta ja harjoittelimme kannella käydyt asiat läpi ihan pinnan tuntumassa. Eli kävimme läpi, mitä tehdä, jos laseihin menee vettä tai jos vahingossa hörppäisee merivettä.

Päivä oli mahtava! Alkujännityksen jälkeen sukelsimme ja tutkimme meren pohjaa. Keräsin simpukoita ja katselin ympärilleni. Opas kysyi koko ajan pinnan alla onko kaikki hyvin. Aivan mieletön kokemus, suosittelen!


3. Snorklaus


Koska kävimme Kyproksella syyskuun lopussa, lämpötila oli 30 astetta, juuri passeli kaikkeen veteen liittyvään, kuten snorklaukseen. Olen snorklaillut pikkutyttönä, joten viime kerrasta oli aikaa. Kyproksella myydään lähes joka kioskissa laseja ja snorkkeleita, joten niitä varmasti löytyy. Koska uimme paljon kivikkoisissa rannoissa, ostin itselleni myös halvat yhdeksän euron "uintikengät", joilla oli paljon turvallisempaa kävellä rannoilla terävien kivien keskellä. Poikakaverini piti moisia kenkiä turhakkeina, mutta muutti äkisti mielensä, kun sai jalkapohjaansa haavan...


Alkutotuttelun jälkeen snorklaus vei mennessään. Kävimme snorklaamassa pyöräretkellä, sukellusreissulla, risteilyllä ja mönkijällä eli yhteensä neljänä päivänä. Kävimme pariin kertaan Agian Napan läheisissä meriluolissa (Sea Caves), jonne matkaa oli Kkaras-hotelliltamme vain kilometri. Loman viimeisenä päivänä sunnuntaina vuokrasimme mönkijän, jolla pääsimme kätevästi käymään läheiset snorklauspaikat Cape Grecossa ja Nissi Beachilla.



4. Vesipuisto


Toisena lomapäivänä suuntasimme Agia Napan vesipuistoon, jonne menimme taksilla. Taksi maksoi huikeat kahdeksan euroa ja taksikuski antoi meille vielä neljän euron etukupongit vesipuistoon, joten summa ei päätä huimannut. Portilla minua vielä epäilytti, että kannattaako kahden aikuisen maksaa yhteensä 70 euroa vesipuistosta, mutta jälkeen päin voin sanoa, että kyllä kannatti. Paljon parempi vaihtoehto kuin maata mitään tekemättömänä rannalla ja käristää itsensä makkaraksi.

Drop to Atlantis

Atlantiksessa sai laskea vain, jos renkaassa on kolme ihmistä. Niinpä meidän täytyi etsiä joka kerta kolmas pyörä mukaan :P


 Ylhäällä oleva mäki oli hyvin samantyylinen kuin Serenassa, mutta tämä olikin paljon jyrkempi, joten vauhti oli aivan hillitön. Itseltä pääsi hirveä kiljahdus ja sydän pomppasi kurkkuun. Taisin hieman täristä vielä, kun nousin altaasta pois. Tässä siis tiputaan aivan veden alle, mutta itselle pahinta oli se hillitön vauhti, millä mentiin. Tulipahan kokeiltua :)


Tämä oli koko vesipuiston ehkä hurjin mäki. Sen voi sanoa kokeilemattakin. Pudostus oli melkeinpä pystysuora. Osa mäistä oli auki vain tietyn aikaa, esim. klo 12–14, jonka jälkeen aukesi esimerkiksi tämä mäki. Eli jos haluaa tiettyyn mäkeen, ei kannata odotella. Tuo vieressä oleva raitamäkikin meni melkoista kyytiä, mutta sen uskalsin sentään laskea.


5. Ruoka

Ruoka kuuluu lomaan. Alla muutama esimerkkiannos, joita kannattaa kokeilla. :P

Kanasalaatti


Feta-tomaatti-sipulisalaatti

Halloumsalaatti

Moussaka (ihan ok, itse kyllä tykkään enempi suomalaisesta jauhelihasta)

Näiden lisäksi täytyy tietysti tilata ainakin kerran Meze-annos, joka koostuu useista paikallisista ruuista. Me söimme Meze-ruuan Agia Napassa Helvetia-ravintolassa (löytyy Vasili Michailidi -kadulta). Hinta oli muistaakseni 20 euroa päältä ja siihen kuului usea alkupala, liharuoka ja pari kasvisruokaa. Oikein maittava, vaikka jäinkin kaipaamaan jonkinlaista jälkiruokaa. Ravintolaa pitää pariskunta, jonka mies (puhuu englantia) on opiskellut Vaasan yliopistossa ja nainen oli ilmeisesti suomalainen. Ruokaan kuului kummallekin ilmaiset viinilasit, joiden lisäksi saimme "jälkiruuaksi" vielä ilmaiset juomat.

Alkupaloihin kuului tietenkin fetajuustoa.

Pitaleipää, tsatsikia ja jonkinlaista kalalevitettä.

Kanaa, possua ja lammasta sekä ranskalaisia. Lisäksi oli vielä yksi makkararuoka, josta kuva jäi ottamatta. Se taisi mennä sen verran nopeasti kurkusta alas.

Jonkinlainen liharuoka, muistuttaa lähinnä suomalaista karjalanpaistia.

Viimeisenä oli kaksi kasvisruokaa. Tää oli tosi hyvää, mutta maha oli jo niin kamalan täysi, että ei meinannut mahtua enää millään.


sunnuntai 9. syyskuuta 2012

Adrenaliiniviikonloppu

Huh, nyt on melkoinen voittajafiilis. Olin eilen juoksemassa puolimaratonin Finlandia Marathonissa ja tänään vedin elämäni ensimmäisen sisäpyöräilytunnin ihkaoikealle yleisölle. Nyt tuntuu - kropassa fyysisesti ja päässä henkisesti.

Puolimaraton ennätysajalla!

 

Viime hetken paniikkipissi iski kuten tavallista. Joten eipä näy meikäläistä lämmittelykuvissa :P


Eilinen oli neljäs puolimaratonini. Ensimmäinen oli Finlandia Marathon vuonna 2009 aikaan 2:15. Seuraava oli kaverin kanssa Helsinki City Runissa keväällä 2010 aikaan 2:20 ja risat päälle eli ok aika sillä harjoittelulla alkukesään. Kolmas oli viime vuoden syksyllä jälleen Finlandia Marathonissa aikaan 2:10:01. Tänä vuonna lähdin siis tietoisesti tavoittelemaan kahden tunnin aikaa.

Uskallan melkeinpä väittää, että olin ainut osallistuja, joka juoksi hameessa.

Vielä naurattaa lähdössä.

Polarin RCX5 osoittautui loistavaksi tsemppariksi juoksulla. Kokeilin toista kertaa kisatoimintoa, johon asetin matkan 21,1 km ja tavoiteajan 2:00. Sykemittari laski kisavauhdiksi 10,5 km/h, jolla lähdin siis juoksemaan.

Viherlandian kohdalla eli hitusen vajaa 10 km takana.


Kisamittaritoiminto oli sen verran uusi tuttavuus, etten ole aiemmin pahemmin katsellut näyttöön ilmestyviä lukuja. Niinpä huomasin jossain 16 km kohdalla, että mittarin yläreunassa lukee 2:00. Ajattelin, että tuo luku ilmaisee ajan, mikä tulee olemaan maalivauhtini. Lisäsin hieman vauhtia ja mittariin vaihtui luvuksi 2:18. Lopulta tajusin, että tämä luku kertoo, että olen tavoiteaikaani 2:18 edellä. Näytössä näkyi myös luku 9,9 km/h, mikä ymmärtääkseni oli vauhti, jolla olisin vielä saavuttanut tavoiteaikani. Täytyy siis sanoa, että pienen opettelun jälkeen toiminto vaikuttaa varsin hyvältä.

900 metriä ennen maalia mp3-soittimesta alkoi kuulua Spin Cardio -ohjelmani työbiisi ja irvistys vaihtui pakosta hymyyn. Tässäpä teillekin:


Ilmeestä näkyy jo miltä tuntuu. Kannustusjoukot totesivat maalissa, että nyt oli ilme loppumetreillä jo sen näköinen, että on oikeasti juostu tosissaan.
Loppujen lopuksi juoksin neljännen puolikkaani aikaan 1:57:03 :) Siis voi pojat, että oli hyvä olo, vaikka maaliviivan jälkeen tuntuikin kramppeja joka puolella kroppaa.

Bruttoaika maaliviivalla 1:57:50.

Maalissa saimme jälleen mitalit kouraan ja tuotepussin mukaan. Pussista löytyi tuttuun tapaan kinkkusalaattia, marjakiisseliä, suklaata, trippimehu, alprosoijajuoma ym. Oikein mukavasti syötävää. Kotona minua ja kannustusjoukkoja (äippää, iskää, pikkuveljeä ja poikakaveria) odottivatkin aamulla valmiiksi tehdyt ruuat eli munasalaatti ja karjalanpiirakat (nää oli kyllä ihan vaan kaupasta) sekä limesuklaakakku. Nams. Kelpasi mennä näiden jälkeen saunaan ja nauttia löhöillasta sohvalla. Sainpa vielä kannustusjoukoilta "puutarhatonttuja" eli sammakkopariskunnan terassilla. Tuukka ja Kimmo taas olivat valinneet mulle nätin suklaatikkarin. Kunnon helmottelua :P
 
Tässä vielä paras kuva tuuletuksista maalissa :)

Tuuletus!!! Nyt irtoaa hymy. Ja huom, noi pinkit pökät kuuluu tuohon hameeseen, eli en siis esittele tässä pikkuhousujani, hähhää :P 

 

Eka Spin-tunti


Aamulla olo tai oikeastaan kävely oli kuin Aku Ankalla. Vaapuin eteenpäin ja tulin yläkerrasta alakertaan porras kerrallaan. Hieman mietitytti, että pitikö se aivan eka spin-tunti ottaa tällaiselle päivälle. Mutta eipä mitään, vähän lisähaastetta :P

Spin Cardio 45 min tunti alkoi Kuntoportissa klo 16.00. Sunnuntaisin vastaanotto on kiinni, joten ohjaajan pitää olla paikalla puoli tuntia aiemmin laskemassa tuntikortteja ym. Ekakertalaisena ajattelin ottaa varmaan päälle ja olin jo kolmen maissa paikalla. Ovet auki, portista sisään ja korttien laskuun. Seuraavana vuorossa olikin spinsalin aukaisu. Avaimet olivat toisen lukollisen oven takana ja hieman piti muistin kätköistä kaivella, mistä ihmeestä löydän avaimen tähän huoneeseen. Löytyi ja seuraava ongelma olikin löytää salin avain, mikä ei ollut siinä kohdassa, missä sen piti olla. Onneksi sekin löytyi pienen hapuilun jälkeen, sain salin auki ja oman pyörän säädöt tehtyä. Sit musa päälle ja vastaanottoon ottamaan vastaan asiakkaita. 

Tunti meni oikein mukavasti, ainakin omasta mielestäni. Ryhmä oli pieni, seitsemän henkilöä sekä keskuksen eräs toinen spintuuraaja. Asiakkaissakin oli pari tuttua, joten ilmapiiri oli oikein kiva, lämmin ja intiimi.

Yhteenvetona tunti meni mukavasti. Neljännen biisin kohdalla mikistä loppuivat paristot, joten vedin työbiisin korottaen omaa ääntäni ja vaihdoin paristot seuraavassa palauttelubiisissä. Alkuun sattui yksi kämmikin, kun ohjeistin, että seuraava biisi on hitaampi, vaikka se olikin nopeampi. Noh, mitäs pienistä. Kaikilla tuli hiki ja tsemppaamisenikin parantui loppua kohti. Toinen spintuuraja tykkäsi biiseistäni tosi paljon ja rohkaisi vaan höpisemään mikkiin muutakin kuin tiukkoja ohjeistuksia. Yhdyn tähän kyllä täysin. Ehkäpä se pieni lisärentous ja höpinä tulevat sitten ajan kanssa, kun oman ohjelman hallitsee vielä paremmin, ettei kaikki keskittyminen mene siihen, että miettii milloin on seuraava lisäys. Ja seuraava tuuraus onkin jo ensi viikon tiistaina, jolloin vedän saman ohjelman lisättynä yhdellä työosuudella :D

Voittajafiilis!

perjantai 17. elokuuta 2012

Paluu arkeen

Neljän viikon kesäloma oli ja meni. Töissä on oltu jälleen parisen viikkoa. Tässä fiiliksiä siitä kuinka arkeen paluu on sujunut.

1. Lomalta hyvä aloitus treenaamiseen


Jos mitään muuta kesästä ei jäänyt käteen, niin treenikausi ainakin sai hyvän alun. Kävin juoksulenkeillä "uuden parhaan kaverini" Polar RCX5:n kanssa kolmisen kertaa viikossa: pari peruslenkkiä (45 min – 1 h) ja yksi pitkä (noin 1,5 h) lenkki. Ja sama vauhti on jatkunut, vaikka työt alkoivat. Niin ja lomani lopetin samoin kuten aloitin eli pitempään pyörälenkkiin. Tällä kertaa poljin kesämökiltä kotiin, eli matkaa tuli tasan 100 km:

https://www.polarpersonaltrainer.com/shared/exercise.ftl?shareTag=ad5184091b1adb4b019d72d5b68c64ab

Lisäksi minulla on ollut hirveä hinku jumppaan, joten liikuntamäärät ovat olleet välillä melkoisia. Eräänä maanantaina kävin tunnin pumpissa ja 10 kilomertin juoksulenkillä plus puolen tunnin hyötyliikunta työmatkapyöräilyn muodossa. Hieman sama meno oli tämän viikon tiistaina, jolloin kävin puolen tunnin coressa, puolen tunnin pumpissa, 45 min juoksumatolla ja puolen tunnin työmatkapyöräilyt... Tosin olen osannut pitää viikossa kaksi kokonaista liikuntavapaata päivää.

2. Sisustuskärpänen puraisi jälleen


Toiseksi viimeisenä lomapäivänä päätin pestä ikkunat ja viimeisenä lomapäivänä siivota. Ensimmäiset arkipäivien illat kuluivat siis silittäessä syksyverhoja ikkunoihin. Vielä odottelen makkarin verhoja, jotka ovat kohta matkalla Jotexilta meille. Näissä kuvissa näkyvät muuten yläkerran uusitut lattiat, jotka ovat siis vinyylikorkkia. Aivan ihanat ja mukavan lämpöiset paljaille jaloille.

Oranssit verhot tuovat ihanasti syksyn fiilistä. Oikeasti tuo pöytäliinakin on oranssi, eikä keltainen.

Yläkerran uudet lattiat. Lipaston vetimet odottavat vielä maalaamista.

Lumipallokokoelma. Lähes jokainen lumipallo on eri ulkomaanreissulta tai muulta tärkeältä matkalta.

Yläkerran työ/vierashuoneen kukkalamppu. Oli tarjouksessa K-raudassa muistaakseni 60 €.


Kotona sisustamisen lisäksi aloitin jo lomalla mökkisisustamisen. Ostimme isukin rakentamaan myyntimökkiin valkoista lakkaa (se ei ole lakkaa, mutta jotain kuitenkin), jolla maalasin sisäpuolen paneelit yhteen kertaan. Siitä tulee aivan mahtava. Seuraava urakka onkin ulkomaalin värin valinta ja se vasta vaikeaa onkin. Tosin oma suosikkini on vielä tällä hetkellä Kaste.



Kuva on tehty Tikkurilan ohjelmalla, mikä onkin ihan ok värien kokeiluun:

http://colorplanner.tikkurila.fi/app/

3. Jälleen tekee mieli lomalle


Loma meni sen verran nopeaa ja puuhaa riitti hieman liikaakin, että syyslomaa odotellaan jo kovasti. Jos vain tilin saldo näyttää hyvältä, niin syyslomalla voisi suunnata ulkomaille. Tässä pari kuvaa kesälomareissulta Helsingistä.


Lomareissu alkoi Korkeasaaresta.


Siellä se jellona oli.


Seuraavana päivänä luvassa oli Serena.

Tornado oli aika hurja. Alaspäin mentiin miten milloinkin.

Gringos Locosissa syömässä Serenan jälkeen.

Maha täynnä.

Linnanmäellä. Ensimmäiset vesilaitteet kokeiltu.

Kirnu näytti niin hurjalta, että päätin jättää väliin. Kimmo ja Tuukka olivat hurjapäitä.

Kimble valokuvaajana.



Kirnu vielä kauempaa.

Viimeisenä päivänä käytiin Heurekassa.

En edes tippunut :P

Leijuva pallo.

Dinosaurus syö Kimmon.


Näin käy, kun maapallo lämpenee.

Tulevaisuutta koskevassa näyttelyssä sai käydä ravintolassa syömässä ja leikkiä kunnanjohtajaa.

Sairasvakuutusta ottamassa.


Shoppailukaverit Ikeassa.